Esittely

Nimeni on Mari Kaukanen ja olen noin kolmekymppinen nainen Pirkanmaalta. Kotoisin olen pienestä kaupungista nimeltä Mänttä-Vilppula, mutta muutin töiden perässä Tampereelle vuonna 2010. Asun mieheni ja kahden koirani kanssa vanhassa rintamamiestalossa Tampereen Hakametsässä, jonka kellarikerroksessa sijaitsee myös toimitilani.

Ajatus koirahieronnasta lähti liikkeelle omien koirieni kautta. Halusin oppia huoltamaan omat koirani paremmin ja oppia lisää koirien hoidosta, fyysisestä treenaamisesta, anatomiasta ja fysiologiasta. Koirahieronta opinnot avasivat todellakin silmäni.

Valmistuin Tampereen koirahierojakoulusta kesällä 2013. Opinnot kestivät 10 kuukautta ja niiden laajuus oli 30 op. Koirahierojaopinnot suoritettiin monimuotoisesti. Lähiopetusta oli 400 tuntia, yleensä perjantaisin ja lauantaisin. Muuten opiskelu tapahtui etätehtävinä kotona. Opinnoissa käytiin läpi laajasti koiran anatomia ja fysiologia sekä opeteltiin erilaisia hierontatekniikoita ja menetelmiä. Opintoihin kuului myös 100 h projektikoirien hierontaa. Yhteensä opiskeluun kuului 800h. Opettajana Tampereen Koirahierojakoulussa toimi koirahieroja Päivä Kilponen. Koululla kävi luennoimassa muun muassa eläinlääkärit Pipsa Lampinen ja Johanna Virtanen, osteopaatti Leena Piira, MMM agronomi Riitta Kempe sekä useat aiemmilta vuosikursseilta valmistuneet koirahierojat.

Perustin oman yrityksen 1.5.2013 ja toimin nimellä Koirahieroja Mari Kaukanen. Hieron koiria kotonani Tampereen Hakametsässä ja teen kotikäyntejä Tampereen seudulla. Koirahieronnan lisäksi työskentelen Mustissa ja Mirrissä 1-2 päivää viikossa.

Toukokuussa 2016 suoritin näyttötutkinnon pieneläinhoitaja, osaamisalana koirahieroja. Tarkoituksenani on jatkuvasti päivittää osaamistani ja kouluttautua lisää. Syksyllä 2017 kävin Biomekaniikka 1- kurssin Jaana-Kaisa Timosen opissa. Alkuvuodesta 2018 suoritin Faskiamanipulaatio (VFM Stecco) level 1- kurssin, jossa opettajina toimivat Tuulia Luomala ja Mika Pihlman. Syksyllä 2018 suoritin faskiamanipulaatio level 2- kurssin. Tällä hetkellä opiskelen Jaana-Kaisa Timosen opissa rangan mobilisaatio ja traktiohoitoja.

Muu koulutukseni ja ammattitaitoni: ylioppilas 2007, tarjoilija 2010.


Koko lapsuuteni haaveilin omasta koirasta ja lueskelin koirakirjoja. Ensimmäisen koirani sain kuitenkin vasta 17- vuotiaana. Se oli pinseri-uros Dani. Dani on tähänastisen elämäni vaikein koira ja opetti minulle paljon. Dani eli melkein 13-vuotiaaksi ja lopetettiin sydämen vajaatoiminnan vuoksi alkuvuodesta 2018. Sen aikana, vuonna 2010 minulle tuli myös ensimmäinen dobermannini Armi, jonka kanssa minun oli tarkoitus tutustua eri harrastuslajeihin. Armi oli tullessaan hyvin tapakasvatettu 2-vuotias ja se lopetettiin vuoden kuluttua luusyövän vuoksi. Armin jälkeen oli selvää, että seuraavakin koira olisi dobermann.

Dobermann- narttu Oona (HK2 BH MH LT Way Out West Emerald) tuli minulle loppuvuodesta 2013. Elämäni koira. Oona on nyt 5-vuotias ja sen kanssa harrastetaan tavoitteellisesti palveluskoiralajeista hakua, jälkeä ja etsintää, sekä omaksi iloksi talvisin tokoillaan.

Danin poismenon jälkeen miesystäväni ehdotti, että voisimme hankkia toisen koiran, jonkun pienen koiran. Sopivaa rotua etsittäessäni törmäsin pieneen sileäkarvaiseen portugalinpodengoon. Kävin tutustumassa muutamiin yksilöihin ja Titon kasvattajan luona tutustuin Bemiin eli Titon emään ja totesin, että tästä nartusta haluan pennun. Niinpä heinäkuussa 2018 kotiutui Tito. Tito eli Sinacria Hello Mary Lou on totisesti täyttänyt pienen koiran paikan. Titon kanssa harrastan agilityä ja aloittelen vinttikoirien juoksulajeja. Muutamissa näyttelyissä ollaan myös käyty ja pari sertiäkin jo saatu, mutta tällähetkellä kasvatellaan aivoja ja ollaan tauolla kehien kiertelystä. Tokoa treenaillaan omaksi iloksi.


Kuva: JerisoPhoto